Anna A KRK

*** Suomentajan huomio: Kokemus on pyritty suomentamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäistekstin mukaisesti. Tästä syystä sen rakenne saattaa paikoitellen olla hieman epälooginen. *** Kuvaus kokemuksesta:

Veren ryöpsähdys muuttui päättymättömäksi vuodoksi ja yhtäkkiä olin äärimmäisen kylmissäni. Olin jäässä. Oli kuin elämä olisi poistumassa minusta. Tärisin hallitsemattomasti leikkauspöydällä, ja työlleen omistautuneet lääkärit ja hoitajat yrittivät parhaansa mukaan peittää minut huovilla ja jatkoivat minulle puhumista. Pitkään kestäneen ja hankalan synnytyksen jälkeen lääkärini oli poistunut. Tämä Nainen oli nähnyt poikani syntyvän. Hän oli nähnyt minun hymyillen syöttävän tätä. Hän oli ohjeistanut henkilökuntaa katsomaan, että minä toivun. Synnytyksen aikana ei ollut ollut ylimääräistä verenvuotoa, ainoastaan istukka ja vauva.

Kuulin heidän kutsuvan lääkäriäni ja pyytävän häntä palaamaan. Kaikki raajani olivat aivan “jäässä” enkä voinut tuolta sietämättömältä tuskaltani muuta kuin puristaa silmiäni kiinni. Yhtäkkiä pystyin ajattelemaan ainoastaan Jumalaa ja koin voimakasta halua mennä, päästää irti. Avasin hieman silmiäni. Vieressäni olleen hoitajan kaulassa roikkunut risti oli rintani päällä. Tartuin siihen ja kuiskasin hoitajalle viimeiset sanani, “Uskotko sinä Jumalaan?” Hän yritti pelastaa minua, mutta tuona hetkenä hän kääntyi puoleeni, otti ristin kaulastaan ja laittoi sen kämmeneni sisään.

Tuolloin aloin leijumaan. Minä hädin tuskin edes vilkaisin täyteen ahdettua leikkaushuonetta - kaikki hälytykset soivat, jotta lääkärini tulisi paikalle. Leijuin iloisena, terveenä ja innoissani ruumiini yläpuolla, jota lääkäri nyt katsoi ja, jolle hän puhui. Ennen kuin huomasinkaan oli kuin minut olisi imetty pölynimurilla ihmeelliseen valoaltaaseen. Tuo allas on vielä tänäänkin kaikkein kaunein ja kaikkein täydellisin asia mitä olen koskaan kokenut. En oikeasti keksi parempaa sanaa sen kuvaamiseen kuin “asia”. Kuitenkin sana, jolla kuvailisin koko kokemusta/matkaa on “TODELLISUUS”. TUO allas, TUO paikka, TUO tapahtuma oli kaikkein TODELLISIN asia mitä minulle on koskaan tapahtunut.

Tätä taustaa vasten maapallolla elämäni elämä oli merkityksetön silmänräpäyksen pituinen koe, johon olin lähtenyt vapaaehtoisesti. MINÄ; En ollut Anna niminen Nainen, joka oli juuri synnyttänyt vaan olin valo-olento, kaikissa “valo” sanan merkityksissä. Olin sitä samaa valoa kuin mitä tuo allas oli täynnä. Minä aistin kaiken, tunsin kaiken kauniin mitä koskaan voi olla. Minä ajattelin ja ymmärsin kaiken ja leijuin onnellisesti ympäriinsä altaan sisällä. “VIHDOIN takaisin KOTONA!!” Olin painoton - ei ollut painovoimaa. Olin niiiiin onnellinen ettei minun enää täytyisi nukkua ja syödä, tuntea minkäänlaista väsymystä, negatiivisuutta ja ahdistusta. Sitä ainoastaan leijuu kevyesti tanssien ja laulaen ilman audiovisuaaleja. Sitä vain ON. Olet olemassa vain OLLAKSESI!

Minulla oli tylsä muisto aviomiehestäni ja lapsistamme, talostamme ja ystävistämme sekä sukulaisistamme. TIESIN varmuudella (en tiedä miten, mutta aistin, että TIESIN), että olin minä heidän kanssaan tai en, menisi asiat heidän kannaltaan hyvin. Seuraavaksi valoaltaan aallot kannattelivat minua ja pitivät minua hellästi hyvänä - kuin äidin kosketus ja äidin rakkaus.

Leijuin edemmäs äärettömään avaruuteen, joka ei ollut liian kirkas tai pimeä. Se oli kuitenkin paikka, jolla ei ollut rajoja. Sitten näin seitsemän valon/valo-olennon tulevan minua kohti. Sitten niitä ilmeni muutama lisää. Me emme puhuneet. Me keskustelimme, mutta ainuttakaan suullista sanaa ei sanottu. Olennoista keskimmäisin oli kuollut anoppini. Hän sanoi heidän pitävän minulle seuraa, koska minun olisi kohta palattava.

Hänen ajatuksensa tuli minuun ja pystyin tuntemaan ja näkemään asiat hänen mielensä kautta ja tuntea täsmälleen mitä hän tarkoitti. Minä “sanoin” hänelle, “Haluaisin niin kovasti sinun olevan meidän kanssamme ja leikkivän lastenlastesi kanssa.” Hän “vastasi”, “Älä sinä huoli ollenkaan! Ennen kuin tämä lapsi syntyi, me menimme yhdessä kaikkiin ihastuttaviin puutarhoihin ja metsiin. Me nauroimme, leikimme ja lauloimme yhdessä. Sitä paitsi nyt kun olen täällä pystyn suojelemaan teitä paljon voimakkaammin kuin jos olisin siellä heikkona ja sairaana.”

Myös tätini, appini ja isoäitini olivat siellä. Loput valo-olennoista eivät kuitenkaan olleet sukulaisiani, jotka olin tuntenut maan päällä. He olivat valo-olentoja, jotka olen tuntenut ennen kuin synnyin Maahan. He opastivat minut “kirjastoon”. Laitan tämän sanan lainausmerkkeihin, koska tuo paikka oli rakenteeltaan moniulotteinen. En voi oikeastaan edes kutsua sitä rakennukseksi. Minulla ilmeisesti oli “työ” tuossa paikassa, jonka olin jättänyt “hetkeksi” kesken tullessani Maahan, koska minun oli tarvinnut kokea ja oppia tietyt asiat, jotta kykenisin jatkamaan työtäni. Siellä oli jonkinlaisia portaita, joita pystyimme liikuttamaan ajatustemme voimalla.

Ohimennen sanottuna, kaikki mitä olin maan päällä ollessani oppinut; kielet, oppiaineet ja luontohavainnot olivat ehdottoman hyödyllisiä tuossa paikassa.

Olin leijunut keskeneräisen käsikirjoitukseni luokse, joka oli jonkinlainen tabletti, joka kuitenkin ilmestyi ainoastaan mieleni käskystä. Siinä oli tietoa hyvin kaukaa menneisyydestä, mutta koska jo tiesin sen en käynyt sitä läpi. Minä vain tuijotin sitä. Siitä kohtaa missä minulla ihmisenä on otsa, ilmestyi jotain omituisia merkkejä/kirjaimia, pyöreitä ja täydellisiä - kieli, jonka olin ilmeisesti osannut ikuisesti. Pelkästään ajatuksia ajattelemalla, nuo kirjaimet leimautuivat käsikirjoitukseen. Nämä kirjaimet eivät olleet “kieli”, kuten me kielen ymmärrämme. Sitä ei täydy puhua tai kirjoittaa. Se on yksinkertaisesti ajatusprosessi. Kuitenkin, nämä kirjaimet, jotka olin käsikirjoitukseen laittanut olivat merkittäviä ja niillä oli suuri tarkoitus, jonka Valo-olentona tiesin.

Ihmiskehossani ollessani minulla ei kuitenkaan ole siitä mitään käsitystä, koska palatessani maahan minulle laitettiin huntu.

Moni muukin valo-olento teki samankaltaista työtä, mutta siltikin tiesin, että kaikille sieluille tai valo-olennoille ei tuollaista tehtävää anneta. Kuuluin ryhmään, jonka oli tarkoitus sitä tehdä. Toisten ryhmien oli tarkoitus tehdä toisenlaista “työtä”. Aikaa ja avaruutta ei ollut. Kutsuisin koko asiaa VAPAUDEKSI - TÄYDELLISEKSI VAPAUDEKSI, jota kohti jokainen, jonka tunnen pyrkii, jonka puolesta hän taistelee ja, josta hän unelmoi. Yksi asia, jonka ymmärsin oli, että arameankielinen ja armenialainen perinne eivät olleet tapahtuneet minulle vain tämän yhden elämän aikana Maassa, vaan monta kertaa. Oli kuin minä olisin ollut vastuussa tämän valo-olento suvun eteenpäin viemisestä. Minkäänlaisilla kansallisuus-, rotu- tai sukupuolikäsitteillä ei kuitenkaan ollut siellä mitään merkitystä kuten ei ollut poliittisilla valinnoilla, kuninkailla tai kulttuureillakaan.

Kaikki oli täynnä rakkautta ja tietoa. Sitten oli kuin joku olisi lempeästi kutsunut minua nimeltä, ja nostin pääni ylös “kirjastosta”. Joku sanoi, “Anna, sinun täytyy palata”. Tuolla hetkellä tunsin läpitunkevaa surua, sellaista kuin Maassa tunnetaan. Olin siirtynyt kauas altaasta ja kirjastosta ja katsoin Maapalloa avaruudesta/kosmoksesta. Vierelleni oli noussut valo-olento, joka osoitti Maata, ja ääni kysyi minulta, “Katso tuonne (Maahan)! Mitä näet?” Sanoin, “Näen Maapallon enkä halua palata. Tämä on minun kotini, miksi te lähetätte minut takaisin tuonne?” Hän tyynnytti minua. Kaikki tehtiin astimuksellisesti - ei kosketusta, ei sanoja.

Sitten hän kysyi uudestaan taivaallisella äänellä, todellisella ja fyysisellä äänellä, “Katso uudestaan. Mitä näet NYT?” Yhtäkkiä näin sen mitä tuo ääni näki. “Näen planeettamme ja sen, että maiden välillä ei ole rajoja. Rajat ovat poissa!!” “Tästä syystä sinä sinä palaat “, hän sanoi, “Sinulla on tehtävä”. Ja niin minä palasin.

Minulla oli myöhemmin suuria vaikeuksia sopeutua takaisin. Olin lukenut ennen kokemustani paljon, mutta nyt tiedonjanoni oli entistä suurempi ja imin itseeni tietoa koko ajan. Tulin tietoisemmaksi ympäristöstä, puhtaasta ilmasta, puhtaasta vedestä, nälänhädästä, sodista ja köyhyydestä. Empatiani kasvoi valtavasti ja minun on joskus vaikea olla tuntematta toisen ihmisen tuskaa. Keskustelin usein eri uskontojen edustajien kanssa, mutta he eivät tienneet paljoakaan. Parhaiten näkemäni asiat selitti mielestäni iso osa Veda-kirjoista. [huom. Veda-kirjat ovat hindulaisuuden pääteokset.]

Olen poistunut kehostani useaan otteeseen äkillisesti, useimmiten öisin. Tätä tapahtuu nykyään useammin ja voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Koen yliaistillisia hetkiä, mutta välttelen niiden käsittelemistä tai pikemminkään en halua uppoutua niihin. Toisinaan yritän nostalgisesti oivaltaa mikä “tehtäväni” on. Kaiken kaikkiaan kuolemanrajakokemukseni oli kuitenkin parasta mitä minulle maan päällisen elämäni aikana on tapahtunut.

Taustatietoa:

Sukupuoli: Nainen

Tapahtuma-aika: 29.-30.5.2003

Kokemuksen elementit:

Liittyykö kokemukseesi hengenvaarallinen tilanne? Kyllä, synnytys. Hengenvaarallinen tilanne, mutta ei kliininen kuolema. Kehosta poistuminen. Synnytettyäni poikani koin äkillisen verenvuotokohtauksen. Kehossani oli vain kolmasosa tarvittavasta verestä. Vajosin kolmeksi tunniksi koomaan.

Miltä kokemuksesi tuntui? Kauttaaltaan miellyttävältä

Koitko olevasi erilläsi kehostasi? Kyllä. Henkilökunta kutsui lääkäriäni ja hänen paluu. Minä selkeästi poistuin kehostani ja olin olemassa sen ulkopuolella.

Kuinka vertaisit kokemuksenaikaista tietoisuutesi ja vireytesi tasoa normaalitasoon? Tietoisempi ja vireämpi kuin normaalisti.

Missä kohtaa kokemustasi tietoisuutesi ja vireytesi olivat korkeimmillaan? Kun tiedostin olevani valo-olento ja, että ihmiskehoni oli ainoastaan kulkuväline, iho, jonka voisin ottaa pois päältäni ja leijua pois.

Nopeutuiko ajattelusi? Uskomattomasti Nopeutuiko tai hidastuiko aika? Kaikki tuntui tapahtuvan samanaikaisesti; tai aika pysähtyi tai menetti merkityksensä Olivatko aistisi tavallista terävämmät? Uskomattoman paljon terävämmät Tuntuiko sinusta, että tiesit mitä muualla tapahtuu? Ei

Kokemukseen sisältyi: Ei-maallisten olentojen läsnäolo

Menitkö tunneliin tai sellaisen lävitse? En

Näitkö kokemuksesi aikana mitään olentoja? Kyllä

Kohtasitko kuolleita (tai eläviä) olentoja tai tulitko sellaisista tietoiseks? Kyllä. Katso teksti

Kokemukseen sisältyi: Raja

Kokemukseen sisältyi: Maisema tai kaupunki

Kokemukseen sisältyi: Kuolleiden henkilöiden läsnäolo

Näitkö kirkkaan valon tai ympäröikö sellainen sinut? Selkeästi mystinen tai ei-maallista alkuperää oleva valo.

Näitkö ei-maallisen valon? Kyllä. Katso teksti

Tuntuiko sinusta, että siirryit ei-maalliseen todellisuuteen? Selkeästi mystinen tai ei-maallinen todellisuus. “Kirjasto”

Kokemukseen sisältyi: Erityistä tietoa tai tarkoitus

Mitä tunteita koit kokemuksesi aikana? Rakkautta, autuutta, täydellisyyttä, keveyttä, lämpöä, OLEMISTA, VAPAUTTA

Tunsitko rauhaa? Aivan käsittämätöntä rauhaa

Tunsitko riemua? Uskomatonta riemua

Koitko harmoniaa tai ykseyttä maailmankaikkeuden kanssa? Koin olevani yksi maailman kanssa

Vaikuttiko siltä, että yhtäkkiä ymmärsit kaiken? Ymmärsin kaiken maailmankaikkeudesta. Katso teksti.

Kokemukseen sisältyi: Tietoisuus tulevaisuudesta

Näitkö näkymiä menneisyydestäsi? En. Noin sekunnin ajan. Esimerkiksi elämä, jota olin elänyt maan päällä tuntui vain sekunnin pituiselta.

Kokemukseen sisältyi: Asioita, jotka eivät olleet täysin yhteneviä tuolloisten uskomustesi kanssa.

Näitkö näkymiä tulevaisuudesta? Maailman tulevaisuudesta. Valtioiden välillä ei enää tule olemaan rajoja.

Saavuitko rajalle tai pisteeseen, josta ei ollut paluuta? Saavuin rajalle, jota minun ei sallittu ylittää; tai minut lähetettiin takaisin vasten tahtoani

Jumala, Henkisyys ja Uskonto:

Kuinka tärkeä asia uskonnollinen/henkinen elämäsi oli sinulle ennen kokemustasi? Hieman tärkeä

Ovatko uskonnolliset harjoitteesi muuttuneet kokemuksesi jälkeen? Kyllä. Uskonnollisilla instituutioilla ei ole mitään roolia. Millään sellaisella millä hallitaan ihmisiä ei ole mitään roolia. Se mitä etsimme on meidän sisällämme.

Kuinka tärkeä asia uskonnollinen/henkinen elämäsi on sinulle nyt? Erittäin tärkeä

Sisältyikö kokemukseesi asioita, jotka olivat maallisten uskomustesi mukaisia? Asioita, jotka eivät olleet täysin yhteneviä tuolloisten maallisten uskomustesi kanssa.

Muuttuivatko arvosi ja uskomuksesi kokemuksesi seurauksena? Kyllä

Kokemukseen sisältyi: Ei-maallinen valo Vaikuttiko siltä, että törmäsit mystiseen olentoon tai läsnäoloon, tai kuulitko tunnistamattoman äänen? Kohtasin todellisen olennon, tai kuulin äänen, joka oli selkeästi mystistä tai ei-maallista alkuperää

Näitkö kuolleita tai uskonnollisia henkiä? Kyllä

Kohtasitko tai tiedostitko mitään olentoja, jotka ovat aiemmin eläneet maan päällä ja, joita kuvaillaan uskonnoissa nimeltä (esim. Jeesus, Muhammad, Buddha jne.)? En

Saitko kokemuksesi aikana tietoa elämää edeltävästä olemassaolosta? Kyllä. On tietoinen koko maailmasta ihan koko ajan... Ei rajoitteita...

Saitko kokemuksen aikana tietoa universaalista yhteydestä tai ykseydestä? Kyllä. Pliis lue teksti

Uskoitko Jumalan olemassaoloon ennen kokemustasi? Jumala on ehdottomasti olemassa

Saitko kokemuksesi aikana tietoa Jumalan olemassaolosta? Kyllä. Se valo oli Jumala... ja tuolla valolla itsellään oli ääni, koska se valitsi niin.

Uskotko Jumalan olemassaoloon kokemuksesi jälkeen? Jumala on ehdottomasti olemassa

Maallisesta elämästä, mutta ei-uskonnollisesta näkökulmasta:

Saitko kokemuksesi aikana erityistä tietoa tarkoitusperästäsi? Kyllä. “Työni siellä ylhäällä.”

Piditkö maallisia elämiämme merkittävinä ja tärkeinä ennen kokemustasi? En

Saitko kokemuksesi aikana tietoa elämän tarkoituksesta? Kyllä. Millään ei oikeasti ole väliä :)

Uskoitko kuolemanjälkeiseen elämään ennen kokemustasi? Pidin sitä mahdollisena

Uskotko kuolemanjälkeiseen elämään nyt? Sellainen ehdottomasti on. Pliis lue teksti.

Pelkäsitkö kuolemaa ennen kokemustasi? En pelkää kuolemaa

Pelkäätkö kuolemaa nyt? En pelännyt kuolemaa

Pelkäsitkö elää elämääsi ennen kokemustasi? Hieman

Pelkäätkö elämäsi elämistä nyt? En

Piditkö maallisia elämiämme merkittävinä ja tärkeinä ennen kokemustasi? En

Pidätkö maallisia elämiämme merkittävinä ja tärkeinä nyt? Kyllä

Saitko tietoa siitä kuinka meidän tulisi elää elämämme? Kyllä. Kerron tästä kunhan tutkija ottaa minuun yhteyttä.

Saitko kokemuksesi aikana tietoa elämän hankaluuksista, haasteista ja vastoinkäymisistä? Kyllä. Meidän pelkomme.

Olitko myötätuntoinen ennen kokemustasi? Hieman

Saitko kokemuksesi aikana tietoa rakkaudesta? Kyllä. Rakkaus on yksinkertaista ja sitä voi ainoastaan antaa, ei ottaa...

Olitko myötätuntoinen kokemuksesi jälkeen? Valtavan myötätuntoinen toisia kohtaan

Mitä muutoksia elämässäsi tapahtui kokemuksesi jälkeen? Pieniä muutoksia elämässäni Pieniä muutoksia elämässäni. En ole uskonnollinen vaan pikemminkin itsetietoinen ja hengellinen.

Ovatko ihmissuhteesi muuttuneet kokemuksesi myötä? Kyllä Kyllä. Etsin valon ihmisiä.

Kuolemanrajakokemuksen jälkeen:

Oliko kokemusta vaikea kuvailla sanoin? Kyllä

Kuinka tarkasti muistat kokemuksesi verrattuna muihin asioihin mitä elämässäsi tuolloin tapahtui? Muistan sen tarkemmin kuin muut tuon ajan tapahtumat.

Onko sinulla nyt psyykkisiä tai epätavallisia kykyjä tai muita erityislahjoja, joita sinulla ei ollut ennen kokemustasi? En osaa sanoa

Ovatko jotkut kohdat kokemuksestasi sinulle muita merkittävämpiä? Se kun sai vapaasti leijua yhdessä ajatusten, valon, myötätunnon ja rakkauden kanssa.

Oletko koskaan kertonut kokemuksestasi muille? Kyllä. Ainoastaan joillekin uskonnollisille henkilöille sekä joillekin läheisilleni.

Tiesitkö mitään kuolemanrajakokemuksista (NDE) ennen kokemustasi? En

Kuinka todellisena pidit kokemustasi sitä seuranneiden päivien ja viikkojen aikana? Kokemus oli ehdottomasti todellinen. Kävelemisen sijaan halusin leijua. En halunnut syödä tai nukkua. Minun oikeasti piti sopeutua uudelleen maanpäälliseen elämään.

Kuinka todellisena pidät kokemustasi nyt? Ehdottoman todellisena

Onko mikään elämässäsi koskaan toistanut mitään kohtaa kokemuksestasi? En osaa sanoa. Ruumiista poistumisia sekä voimakkaita unia, joista herään samojen “oireiden” kanssa. Päivittäisistä asioista on joskus vaikea suoriutua, koska mieleni on edelleen “tuolla ylhäällä”.