Hafur KRK

*** Suomentajan huomio: Kokemus on pyritty suomentamaan mahdollisimman tarkasti englanninkielisen käännöksen mukaisesti. Alkuperäisteksti on espanjaksi. Tekstin rakenne saattaa paikoitellen olla siis hieman epälooginen. Kuolemanrajakokemuksia lukiessa on yleensäkin hyvä muistaa, että kokija yrittää kuvailla niissä sanoin jotain sellaista mitä ei oikeasti voi kuvailla sanoin. Tämän takia teksti on välillä pahasti ontuvaa. Lisäksi tämän kokemuksen englanninkielisessä käännöksessä on huomattavia puutteita. Olen monissa kohdissa jättänyt nämä puutteet sekä kieliopilliset virheet korjaamatta, sillä aina ei ole selvää mitä kääntäjä, kokijasta itsestään puhumattakaan, yritti sanoa, ja haluan, että lukija voi tehdä omat tulkintansa. Kaikista näistä puutteista huolimatta päätin kääntää tämän kokemuksen, koska se sisältää jalokiviä. ***


Kuvaus kokemuksesta:

Löysin itseni yhtäkkiä täydellisestä pimeydestä. Ei ollut mitään mistä olisi saanut otteen, kunnes muistin, että minullahan oli keho. Tunsin rakkautta ja valo syttyi sydämessäni. Tuo valo kasvoi hiljalleen voimakkaammaksi kunnes se valaisi koko kehoni sisältäpäin. Tunsin olevani jonkinlaisessa luolassa tai pimeässä tunnelissa. Pieni valo ilmestyi sen toiseen päähän. Tuo valo kasvoi samaan tahtiin kuin oma valoni. Se tuli lähemmäs ollen ikään kuin heijastus siitä minne minun pitäisi mennä.

Ympärilläni pimeydessä käveli ihmisten varjoja - kuin zombeja - vailla tunnetta ja tarkoitusta. Oikealla puolellani näin olennon, joka ei paljastanut minulle kasvojaan. Uskoin sen olevan kuollut isoisäni, koska hänellä oli yllään englantilainen kashmirvillainen puku, kädessä kävelykeppi ja päässä hattu, jollaisia hän oli eläessään käyttänyt. Hän viesti minulle, että minun ei kannattaisi yrittää kommunikoida noiden pimeydessä olevien ihmisten kanssa, koska he eivät kiinnittäisi minuun mitään huomiota. He kävelivät kuin robotit omassa tiedostamattomassa unessaan. Se sai minut surulliseksi ja tunsin heitä kohtaan sääliä.

Päätin jatkaa matkaani kohti tunnelin päässä olevaa valoa ja saavuin kauniille pienelle rannalle. Siellä oli värejä, joita en ollut koskaan nähnyt Maassa. Ne olivat äärimmäisen kirkkaita ja teräviä, mutta ne eivät kuitenkaan sattuneet silmiini. Hiekka oli käsittämättömän valkoista, ja taivaan- ja merensini uskomattoman upeita. Kivien ja muiden väri ei ollut minkään muun heijastus, vaan ne loistivat omaa valoaan.

Oikealla puolellani ollut olento, joka minua opasti, pysähtyi. En nähnyt hänen kasvojaan. Olimme pienellä umpinaisella rannalla, mutta siellä oli kukkula, johon elämäni heijastettiin alusta loppuun monta kertaa uudestaan, ensin nopeasti ja sitten hitaammin. Se oli uskomatonta. Näin tilanteita, jotka olin unohtanut aivan täysin sekä tilanteita, jotka olivat niin merkityksettömiä, että minusta tuntui kuin olisin nähnyt Maanpäällisen elämäni elokuvan joka ainoan ruudun. Ymmärsin aivan kaiken täydellisellä kirkkaudella ja selkeydellä, jollaista en ollut koskaan kokenut aiemmin. Sain selville, että olin itse valinnut tulla fyysiseen kehoon ja kokea ne elämänkokemukset, jotka olin kokenut. Oivalsin, että olin heittänyt aikaa hukkaan kärsimällä ja, että sen sijaan minun olisi pitänyt käyttää vapauttani valita ja valita kärsimyksen sijaan aito rakkaus kaikessa mitä elämässäni ilmeni.

Näin, että minä itse olin suunnitellut elämäni ennen kuin vapaaehtoisena tulin tähän maailmaan. Näin, että vapauden saattaisin tässä fyysisessä kehossa saavuttaa ainoastaan kehittämällä tietoisesti iloa kaikissa ajatuksissani, tunteissani ja toimissani, koska olin itse suunnitellut tai valinnut oman kohtaloni ennen kuin otin fyysisen muodon. Oivalsin, että toisin kuin mitä uskonnot sanovat, mitään tuomitsevaa tai rankaisevaa Jumalaa ei ole olemassa. Sen sijaan minun oma tietoisuudessa laajentunut mieleni tuomitsi itse itsensä ja seuloi toimiaan täydellisen, tietoisen rakkauden suodattimen lävitse.

Palasin vesirajalle ja näin pohjassa jonkinlaisen vuorenmuotoisen saaren. Taivaalla vuoren huipulla oli kirkas valkoinen aurinko, joka puhui minulle telepaattisesti. Se sai minut ymmärtämään elämästä kaiken.

Yhtäkkiä tästä valosta tuli ulos lukuisia valkoisiin pukeutuneita olentoja. He kulkivat jonkun mahtavan miehen perässä, jolla oli valkoinen parta sekä jonkinlainen tunika, joka oli valkoisempi kuin muilla ja todella kaunis. Hän laskeutui vasemmalle puolelleni ja leijui siinä veden yllä. Hänen rinnassaan oli kultainen Maltanristi, jota ympäröi kultainen kehä. Hän katsoi minua tyynesti.

Kulkueen perällä oli edesmennyt isäni, joka myös oli pukeutunut valkoiseen tunikaan. Kysyin häneltä telepaattisesti, “Mitä sinä teet täällä kerta olet jo kuollut?” Hän vastasi telepaattisesti, että hän oli elävien maailmassa ja minä tulin kuolleiden maailmasta - Maasta. Tämä yllätti minut. Muistin tulleeni Maasta ja, että olin jättänyt kolme pientä lastani yksin. Katsoin parrakasta miestä ja pyysin, että hän antaisi minun palata lasteni luokse, koska he tarvitsivat minua. Hän suostui ja sanoi, että voisin palata.

Yhtäkkiä laskeuduin alemmas kuin vasemmalla puolellani olleet kuvat. Näin jonon kiviä, jotka veivät rantahiekalta merelle. Näin itseni istumassa kivistä suurimmalla, joka oli rannan ja meren välissä. Ylläni oli valkoinen, puoliksi läpinäkyvä (kuin organza) tunika, jota koristi välkkyvät kultaiset tähdet. Yllätyin, koska näin itseni olevan raskaana. Avioliittoni ei ollut auvoisa ja raskaus oli viimeinen asia, jota halusin. Yhtäkkiä merestä nousi (näin ainoastaan hänen ylävartalonsa) kaunis, melko nuori miespuolinen olento, jolla oli valkoinen iho, suuret turkoosin siniset silmät sekä kultaiset kiharat hiukset. Hän hymyili minulle ja sanoi telepaattisesti olevansa minun oikea mieheni ja lähetti minulle rakkautensa. Tunsin ääretöntä rakkautta. Ymmärsin, että lähin taivaallista rakkautta oleva rakkaus mitä tässä elämässä voi tuntea on se mitä tunnetaan pientä lasta kohtaan.

Tämän ihanan tunteen vallatessa minut, kuulin sydämessäni äänen, joka sanoi, “Rakkauden kautta tulet ymmärtämään kaiken. Se perusolemus, se perusolemus, se perusolemus...” Tätä seurasi valtava rauhan- ja riemuntunne sielussani. Tunsin, että elämäni muuttuisi paremmaksi, ja näin tosiaan on tapahtunut, koska ymmärrän paremmin elämäni tarkoituksen.

Käännyin seuraavaksi taivaalla ollutta valoa kohti. Telepaattinen voima kaatoi mieleeni sarjoittain koodeja, jotka sisälsivät vuosituhantista viisautta koskien luomista, maailmaa, omaa elämääni ja kaikkia muita olentoja, jotka asuttavat kaikkia muita maailmankaikkeuksia, kaikki on ikuista henkistä elämää, kaikki kuuluu siihen ja se erottelu, jonka me teemme ja erot, jotka me näemme, me teemme ja näemme ainoastaan tietämättömyydestä, koska olemme unohtaneet tämän totuuden.

Valo veti minut itseensä kuin jättimäinen magneetti ja upposin siihen. Sen sisällä oli ainoastaan valoa. Unohdin, että minulla oli keho ja tunsin olevani fuusioitunut tuohon valoon. Tuossa hetkessä koin “monikollisen yhtenäisyyden” ja ymmärsin kaiken äärimmäisen selvästi. Sain selville mikä todellisuus on. Näin ja ymmärsin virkeällä tietoisuudellani, jonka ansiosta ymmärsin kaiken äärettömällä täydellisyydellä ja ilman pienintäkään epäilystä.

Sydämestäni nousi ylös “Aivan!!”-tunne, kuin nämä asiat olisivat jotain mitä olin aina tiennyt, mutta olin unohtanut ja, joita en kykene selittämään sanoin tai ihmiskielellä. Tunsin olevani luomakunnan luoja yhdessä muiden kanssa.

OSA SIITÄ MITÄ YMMÄRSIN JA TÄNÄÄN MUISTAN: ***Me elämme “Monikollisessa Yhtenäisyydessä tai “Ykseydessä”. Toisin sanoen todellisuutemme on “Yhtenäisyys Monikollisuudessa ja Monikollisuus Yhtenäisyydessä”.

***Minä olin kaikki ja kaikki oli minä ilman perustavanlaatuista eroa. Eroa oli vain väliaikaisissa maallisissa ulkomuodoissa.

***Ulkoista Jumalaa ei ole, vaan Jumala on kaikessa ja kaikki on jumala, myös elämä.

***Jumala ei ole meidän ulkopuolellamme, vaan Jumala on pikemminkin kaikki ja kaikki on osa Jumalaa, myös elämä.

***Jumala on kaikki ja ei-mitään samanaikaisesti

***Jokainen ja kaikki, eli ajalliset ilmiöt tässä ulottuvuudessa, on oikeassa paikassa, sillä kaikki säteilee jaetun unen suunnitelmasta (jos sitä sellaiseksi voi kutsua), joka toistuu ikuisesti kunnes ymmärrämme mikä on todellista.

***Kaikki on osa elämän peliä ja mitä suuremmassa määrin elämme aidon, ehdottoman ja universaalin rakkauden mukaan, sitä lähempänä olemme ymmärrystä siitä, mistä elämässä todellisuudessa on kysymys - aito onnellisuus ja täydellinen viisaus.

***Kaikki on kokemusta ja tämä ja seuraava elämä ovat periaatteessa sama, koska kaikki on jumala. Mikään ei ole jumalan ulkopuolella aivan kuten mikään ei ole elämän ulkopuolella.

***Kuolema on ajan muodonmuutos eli metamorfoosi. Se on vain yksi illuusio lisää psyykkisistä käsitteistämme. Aikaa ei oikeasti ole olemassa kuten ei ole avaruuttakaan. Ne ovat illuusioita, jotka luova mielemme on luonut pelatessaan peliä, jossa se huijaa itseään luomalla erilaisia tilanteita.

***”Minään” sisältyy “Me” ja ne ovat ikään kuin peili, jossa näemme todellisuutemme heijastuksen sen monine tahoineen ja illuusioineen.

***”Luoja” luo ikuisesti ja yksi sen luomuksista on tietoisen rakkauden harjoittaminen. “Maalaamaan oppii maalaamalla.” Tästä syystä “ajallinen ihmisilluusioluomus” on olemassa ikään kuin matriisina toisen matriisin sisällä, joka on moniulottuvuudellisesti kolmannen matriisin sisällä kunnes me heräämme.

***Koin jotain mitä ei voi välittää sanoin, mutta joka voidaan ilmaista näin: “Elämän Perusolemus on sen Täydellisessä Olemattomuudessa” (“olemattomuus” tarkoittaa tässä jotain sellaista, jolla ei ole luontaista ainesta, mutta joka rakentuu valtavasta määrästä erilaisia ilmiöitä, jotka taas itsessään muodostuvat mittaamattoman suuresta määrästä erilaisia ilmiöitä jatkuen loputtomuuteen asti). Ymmärsin, että aineeton ja sanoinkuvaamaton elämä on kaikki mitä on olemassa. Kuolemaa ei ole (sillä vain kuvaillaan polariteetteja ilmiöiden maailmassa).

***Tietoinen rakkauden kautta eläminen on elämän ydin. Se manifestoituu tai materialisoituu tällä olemisen tasolla koossapitävänä voimana, joka uudelleenluo itsensä eri muodoissa pelissä, jossa olemattomuus uudelleenluo itsensä ajallisissa, illusorisissa tapahtumissa.

***Tunnettu maailmankaikkeus on äärettömän todellisuuden pelkkä murto-osa, joka rakkaudessa on muodostunut rajallisiksi osasiksi meidän ajallisissa “käsissämme”.

***Opin äärettömästi muitakin asioita. Sitä on vaikea kuvailla sanoin, koska sanat eivät vain ole riittäviä. Niillä ei ole mahdollista kuvailla sitä mitä tässä toisessa tietoisuuden tasossa koin, joka oli tätä tasoa niin paljon selkeämpi. Palatessani tähän elämään tuntui kuin olisin pudonnut erittäin raskaaseen avaruuteen. Kehoni oli kuin lyijyä ja mieleni oli taas palannut normaaliin matelevaan hitauteensa.

Näin rakkaimpani, perheeni ja ystäväni, mutta he eivät merkinneet minulle mitään. He olivat ainoastaan heijastuksia suuressa elämän teatterissa, ja heistä jokainen oli vapaaehtoisesti päättänyt näytellä tiettyä roolia oppiakseen enemmän sekä kuinka rakastaa paremmin. Kerroin heille kokemuksestani ja he vain katsoivat minua kuin olisin hullu. Ymmärsin, että he eivät ymmärtäneet mitä sanoin.

Muisto kokemuksestani heikkeni hiljalleen, mutta koin kuitenkin monia uusia erityisiä asioita; telepatiaa, intuitiota, itsekäynnistettyjä kehosta irtautumisia. Joskus olin myös tahtoni vastaisesti kahdessa paikassa samanaikaisesti. Tätä viimeistä en pysty itse hallitsemaan ja haluaisin ymmärtää kuinka se tapahtuu.

Tiedän kaiken olevan ikuista, puhdasta tietoisuutta ja, että me olemme mentaalisessa unessa, jota taukoamatta luo itsetietoinen tietoisuus, joka luo itseään meidän kaikkien kautta. Olemme “tyhjä piste”, jossa maailmankaikkeuden tyhjyys tai olemattomuus tulee tietoiseksi itsestään. Tätä on todella vaikea selittää. Tiedän, että kaikki mitä näin sai alkunsa ajatuksista tai Universaalista Mielestä. Se projisoidaan kuvina tai tapahtumina, jotka ovat vuorovaikutuksessa selvän tietoisuuden kanssa kokemuksena. Tämä koko kokemus on osa sitä ääretöntä, joka on todellista kaikilla olemisen tasoilla, jotka haluamme keksiä tai jakaa osiin, jotta ajallinen mielemme kykenee rajoitteistaan huolimatta sen tulkitsemaan. Käsitykseni mukaan se mitä me kutsumme Jumalaksi on se aivan kaikessa olevan sanoinkuvaamattoman elämän äänettömyys, ja kaikki on siinä. Voisimme verrata sitä höyryyn, joka muuttuu vedeksi, joka muuttuu jääksi. Jäänä ollessaan se unohtaa olevansa höyryä ja kykenevänsä leviämään. Näin meille tapahtuu tällä tietoisuuden tasolla. Käsitykseni mukaan se mitä me kutsumme Jumalaksi on se aivan kaikessa olevan sanoinkuvaamattoman elämän äänettömyys, jossa kaikki on olemassa tai, minkä sisässä kaikki on. Uskomaton, rakastava ja tietoinen ikuisuus.

Huom. Minusta tuntuu, että kuvat, jotka mielessäni tämän kokemuksen aikana kehittyivät, ennen kuin siirryin valoon, ovat jonkin ehkäpä syvällisemmän symbolisia ajatusmuotoja, jotka saattaisivat auttaa minua kokemukseni kääntämisessä. Tätä on mahdotonta kuvailla rajoittuneella kielellämme, mutta yritän kuitenkin tulkita sitä vähä vähältä.

Huomasin mieleni toimivan eri nopeudella ja intuitioni tai elämän universaali näkeminen kehittyi. Sitä mikä on kaiken ytimessä tai on ääretön, on vaikea kuvailla kieltämme käyttäen.

Telepaattisesti sielusta sieluun kommunikoiden se kaiketi olisi mahdollista. Jatkan kuitenkin yrittämistä. Ehkäpä jollain, joka on kokenut samankaltaisen kokemuksen kuin minä, on toinen pala tähän verbaaliseen palapeliin. Yhdessä pystymme muodostamaan selkeämmän kuvan, josta saattaa olla hyötyä niille, jotka eivät lue.

Pyydän anteeksi rajoitteellisuuttani ja toivon, että en ole saattanut ketään hämmennyksen valtaan. Lopetan sanomalla:

“Yhdestä ainoasta saven palasesta, voidaan tehdä monta muotoa.”

“Kaikki mentaaliset mallit kristallisoituvat olemattomuuden ohimenevinä muotoina.”

Taustatietoa:

Sukupuoli: Nainen

Tapahtuma-aika: En muista tarkalleen. 1978 tai 1979

Kuolemanrajakokemuksen elementit:

Liittyykö kokemukseesi hengenvaara? En osaa sanoa. Olin kotona ja oloni oli todella huono, joten kävin sänkyyn makuulle. Muu. En oikeasti tiedä mitä tapahtui. Uskon, että verenpaineeni saattoi olla todella alhainen. Hän kärsi alhaisesta verenpaineesta ja kärsi myös emotionaalisesti. Aina kun olen menettänyt tajuntani jostain syystä, on se tapahtunut ilman mitään varoitusta paitsi, että oloni on ehkä ollut heikko tai jotain. Sitten se vain tapahtuu. Mikäli en olisi palannut 3D-tietoisuuteen en olisi koskaan tiennyt mitään edes tapahtuneen. En tiedä mitä sinä tästä tiedät, mutta tämä on minun kokemukseni. TOHTORI JEFFIN KOMMENTTI: Se, että kärsii sairaudesta, jossa näin tapahtuu, ja sitten kokee kuolemanrajakokemuksen (NDE), jota seuraa paluu 3D-tietoisuuteen, kertoo se henkilön kokeneen kuolemanrajakokemuksen.

Kuinka luonnehtisit kokemustasi? Ihana

Kokemukseen sisältyi: Ruumiista irtautuminen (Out of body experience)

Koitko olevasi erilläsi kehostasi? Kyllä. Minä selvästikin poistuin kehostani ja olin olemassa sen ulkopuolella

Kuinka vertaisit korkeinta kokemuksenaikaista tietoisuutesi ja vireytesi tasoa normaalitasoon? Tavanomaista tietoisempi ja vireämpi

Missä vaiheessa kokemustasi tietoisuutesi ja vireytesi taso olivat korkeimmillaan? Kun menin valoon. Menin “tyhjyyteen” ja “kaikkeen” samanaikaisesti. Sulauduin tuohon valoon ja todellisuus tuli tietoiseksi itsestään. Ymmärsin, että kaikki on Jumala ja Jumala luo pysyvästi. Olemattomuutta luova olemattomuus. Jos rehellisiä ollaan, en osaa ilmaista tätä sanoin. Ne rajoittavat minua.

Nopeutuiko ajattelusi? Uskomattomasti

Hidastuiko tai nopeutuiko aika? Kaikki tuntui tapahtuvan samanaikaisesti; tai aika pysähtyi tai menetti kaiken merkityksensä. Tyhjyydessä ei ollut aikaa eikä avaruutta.

Olivatko aistisi normaalia terävämmät? Uskomattoman paljon terävämmät

Voisitko verrata kokemuksenaikaista näkökykyäsi näkökykyysi juuri ennen kokemusta. Sitä selkeyttä ja niitä värejä ei voi kuvailla.

Voisitko verrata kokemuksenaikaista kuuloasi kuuloosi juuri ennen kokemusta. Ymmärsin selkeästi ilman ääntä, telepaattisesti. Tätä ei myöskään voi kuvailla sanoin.

Vaikuttiko siltä, että tiesit mitä muualla tapahtuu? Kyllä ja faktat on tarkastettu

Menitkö tunneliin tai sellaisen lävitse? Kyllä

Kokemukseen sisältyi: Kuolleiden henkilöiden läsnäolo

Näitkö mitään olentoja kokemuksesi aikana? Kyllä

Kohtasit mitään kuolleita (tai eläviä) olentoja tai tulitko tietoiseksi sellaisista? Kyllä

Kokemukseen sisältyi: Pimeys

Kokemukseen sisältyi: Valo

Näitkö kirkkaan valon tai ympäröikö sellainen sinut? Selvästi mystinen tai ei-maallista alkuperää oleva valo

Näitkö ei-maallisen valon? Kyllä

Kokemukseen sisältyi: Maisema tai kaupunki

Tuntuiko sinusta, että siirryit johonkin toiseen, ei-maalliseen maailmaan? Selvästi mystinen tai ei-maallinen todellisuus. Pidin eniten tyhjyydestä, koska siellä ymmärsin kaiken.

Mitä tunteita koit kokemuksesi aikana? Superselvää tietoisuutta, ääretöntä rakkautta ja täydellistä rauhaa.

Tunsitko rauhaa? Uskomatonta rauhaa

Tunsitko riemua? Uskomatonta riemua

Koitko harmoniaa tai ykseyttä maailmankaikkeuden kanssa? Tunsin olevani yhtä maailman kanssa

Kokemukseen sisältyi: Erityistä tietoa

Ymmärsitkö yhtäkkiä kaiken? Tiesin maailmankaikkeudesta kaiken

Kokemukseen sisältyi: Elämänkertaus

Näitkö kohtauksia menneisyydestäsi? Menneisyyteni välähti silmieni edessä hallitsemattomasti. Kaikki on tallennettuna universaaliin muistiin, myös kaikkein merkityksettömätkin asiat. Tulin tähän muotoon - kehoon - vapaaehtoisesti ja suunnittelin millaisen elämän tulisin kokemaan, jotta oppisin rakastamaan enemmän ja paremmin. Kaikki mitä me teemme pitäisi tehdä rakkaudella, ilman taka-ajatuksia ja tuomitsemista: ehdoitta ja universaalisti. On vain yksi laki: ELÄMÄ. Kuolemaa ei ole. Me kaikki olemme Jumala. Meidät tuomitsee rakkaudella meidän oma superselvä tietoisuutemme. Ihmisrakkaus, joka eniten muistuttaa taivaallista rakkautta on ääretön lempeys. Se mitä on - aivan kaikki mitä on - on seurausta siitä, mitä me ajattelemme tai haluamme ajatella. Näin maailmankaikkeus rakentuu. Se on kuin peli, jossa tietoisuus tunnistaa itsensä ja luo itseään meidän kaikkien kautta, ja samanaikaisesti me olemme se “tyhjä piste”, jossa elämästä tulee itsetietoinen. Tätä on hankala ilmaista.

Näitkö kohtauksia tulevaisuudesta? Kohtauksia maailman tulevaisuudesta. Erittäin selkeästi.

Saavuitko rajalle tai pisteeseen, josta ei ollut paluuta? Tulin rajalle, jota minun ei sallittu ylittää; tai minut lähetettiin takaisin vasten tahtoani

Jumala, Henkisyys ja Uskonto:

Mikä oli uskontosi ennen kokemustasi?: Maltillinen

Onko uskonnonharjoittamisesi muuttunut kokemuksesi myötä? Kyllä. En harjoita mitään uskontoa. Ne ovat mielestäni äärimmäisen syrjiviä. Ainoa kaikkia uskontoja yhdistävä asia on se rakkaus, jonka tunnen siellä olevan ja, jota he tavoittelevat ja haluavat elämäänsä. Se perusolemus. Huonoa on se, että sekaannusta ja fanaattisuutta on niin paljon.

Mikä on uskontosi nyt? Liberaali

Muuttuivatko arvosi ja uskomuksesi kokemuksesi myötä? Kyllä. En harjoita mitään uskontoa. Ne ovat mielestäni äärimmäisen syrjiviä. Ainoa kaikkia uskontoja yhdistävä asia on se rakkaus, jonka tunnen siellä olevan ja, jota he tavoittelevat ja haluavat elämäänsä. Se perusolemus. Huonoa on se, että sekaannusta ja fanaattisuutta on niin paljon.

Kokemukseen sisältyi: Ei-maallisten olentojen läsnäolo

Kohtasitkot mystisen olennon tai läsnäolon tai kuulitko tunnistamattoman äänen? Kohtasin todellisen olennon tai äänen, joka oli selkeästi mystistä tai ei-maallista alkuperää.

Näitkö kuolleita tai uskonnollisia henkiä? Kyllä

Maallisesta elämästä, ei-uskonnollisesta näkökulmasta:

Saitko kokemuksesi aikana erityistä tietoa tai tietoa tarkoitusperästäsi? Kyllä. Tämä on jotain, jonka kohdalla toivoisin jonkun voivan auttaa minua. Mieleeni on jäänyt jonkin sellaisen jälki, josta uskoisin olevan suurta hyötyä monille, mutta en osaa selittää sitä sanoin. Ehkä sen voisi välittää jollain toisella tavalla.

Ovatko ihmissuhteesi muuttuneet kokemuksesi seurauksena? Kyllä. Näen elämän nykyään täysin toisella tavalla. Ennen näin sen lineaarisesti, mutta nyt näen sen kokonaisena.

Kuolemanrajakokemuksen jälkeen:

Oliko kokemusta vaikea ilmaista sanoin? Kyllä. Se ääretön rakkaus, elämän ja aivan kaiken havainnointi ja ymmärtäminen, se olemattomuus ja täydellinen tietämys ja viisaus. Sanani eivät riitä ilmaisemaan kokemustani tai sitä mitä ymmärsin.

Onko sinulla mitään psyykkisiä tai epätavallisia kykyjä tai muita erityislahjoja, joita sinulla ei ollut ennen kokemustasi? Kyllä. Monia. Muun muassa: superselvät unet, enteet, muiden ihmisten ajatusten intuitiivinen havaitseminen, itseaiheutetut sekä tahdon vastaiset kehosta irtautumiset, jne. Lisäksi olen viisi kertaa ollut samanaikaisesti useammassa kuin yhdessä paikassa.

Onko jokin kohta kokemuksestasi sinulle erityisen tärkeä? Kun sulauduin valoon. Uskon, että minulla on mielessäni jotain, joka saattaisi auttaa ihmiskuntaa, mutta en kykene muistamaan mikä tuo asia on.

Oletko koskaan kertonut kokemuksestasi kenellekään? Kyllä. Hain apua useammalta ihmiseltä ymmärtääkseni kokemustani. Jotkut heistä eivät uskoneet minua ja kuvittelivat kokemukseni olleen silkkaa kuvitelmaa. Toiset taas pitivät minua omituisena tai sitten pelästyivät. Tästä syystä välttelen kertomasta kokemuksestani, mutta ihmiset, jotka ovat sukulaissielujani uskovat minua vaikka en osaa selittää kokemaani.

Tiesitkö kuolemanrajakokemuksista (NDE) ennen kokemustasi? En

Kuinka todellisena pidit kokemustasi sitä seuranneiden päivien ja viikkojen aikana? Kokemus oli ehdottomasti todellinen. Se oli todellisempi kuin tämä elämä. Koen, että olemme unessa tässä elämässä. Tämä elämä on tiheämpi ja raskasta kuin lyijy.

Kuinka todellisena pidät kokemustasi nyt? Kokemus oli ehdottomasti todellinen. Kaikki oli selvempää. Mieleni oli superselvä ja ymmärsin kaiken. Tässä elämässä koen olevani kuin unessa ja kaikki on hitaampaa.

Onko mikään koskaan elämäsi aikana toistanut mitään kohtaa kokemuksestasi? Ei

Haluaisitko vielä sanoa jotain koskien kokemustasi? Toivoisin, että joku auttaisi minua kokemaan taas sen “kaikkitietävyyden”, jotta muistaisin selvästi mitä koin, jotta voisin auttaa ihmiskuntaa.

Olisimmeko vielä voineet kysyä jotain sellaista mikä olisi helpottanut sinua kertomaan kokemuksesi? Toivoisin tapaavani vakavan tutkijan, joka haluaisi auttaa minua. Kiitti.